MATTI YLÉN: ELÄMÄN SYVÄ TARKOITUS

– ajassamme sivuutettu –

(Agape- Kustannus ja Konsultointi 2022, 224s.)

Takojan lukijoiden vanha tuttu, hengenmies Matti Ylén syväluotaa uudessa kirjassaan elämän tarkoitusta. Kirjan runko koostuu pääasiassa hänen jo aikaisemmin mm. www. sivuillaan julkaisemistaan kirjoituksista. Ylénin omien sanojen mukaan kirjan tekstit ovat enimmäkseen hänen vastauksiaan ihmisten vuosien varrella esittämiin suoriin kysymyksiin. Kirja sisältää joitakin hahmotuksia myös Ylénin aiemmasta teoksesta Kristuksen toinen tuleminen (Hki 2008). Kliinisenä ammattipsykologina n.15 v työskennelleen psykologin ja henkisen opettajan (nykyään myös henkiseksi mestariksi itseään luonnehtivan) työkenttä on laaja; kirjallisten töiden ohessa hän järjestää teemoistaan luentoja, kursseja ja koulutusta ynnä tarjoaa henkistä apua kaikille parantavia voimia ja uutta suuntaa elämäänsä etsiville myös henkilökohtaisesti. Tämänkin kirjoittaja kävi Ylénin vastaanotolla vuosia sitten.

Taustaa

Aluksi hieman omia mietteitäni. – Kukapa ei olisi joskus tykönään miettinyt elämän tarkoitusta? Epäilemättä se on – syntymän ja kuoleman ohella – yksi tärkeimmistä ihmiselle asetetuista kysymyksistä. Meillä kaikilla tietoisuussielun aikakauden ihmisillä on, ainakin periaatteessa, mahdollisuus vapaasti asettaa oman elämän tarkoitus aivan itse, riippumatta muiden mielipiteistä ja vanhoista traditioista, omaan oivallukseen perustuen. Ammatinvalinta, työura, parisuhde, koti ovat varmaan yleisimpiä maallisia elämäntarkoituksia, joidenka toteutumiseen ihminen itse voi omilla teoillaan ratkaisevasti vaikuttaa. Ja on ihmisiä, jotka etsivät elämälleen jotain tavanomaista syvempää, merkityksellisempää tarkoitusta. Joissakin harvoissa tapauksissa elämänkatsomukseen liittyvät ankarat pohdiskelut saattavat sangen lyhyessäkin ajassa johtaa hyvinkin syvällisiin muutoksiin – henkiseen uudestisyntymiseen – ihmisen maailmankuvassa ja kokemistavassa. Yleensä kuitenkin vaaditaan kärsivällistä ja pitkäjänteistä työtä sielunelämän elävöittämiseen ja uudistamiseen henkisen kehityksen tiellä.

Modernin ihmisen tajunnankokemisen usein sangen problemaattista perustilannetta luonnehtii mielestäni osuvasti 1900-luvulla kehittynyt eksistentialistinen filosofia (joka on ottanut selvästikin vaikutteita samoihin aikoihin nopeasti kehittyneiden luonnontieteiden tieteenfilosofiasta). Eksistentialistien mukaan ´ihminen on maailmaan heitetty` eikä ihmisen elämällä sinänsä ole maailmankaikkeudessa mitään erityisempää tarkoitusta; Jumala on kuollut, ihminen on maailmassa yksin ja ahdistunut, itsensä varaan asetettu. Eksistentialistien mukaan ihminen on kuitenkin vapaa ja hänellä on mahdollisuus sosiaalisuuteen ja luovuuteen, joidenka ansiosta yksinäisyyttä ja angstia voidaan yleensä sietää.

Henkinen uudistuminen

Matti Ylén pyrkii kuitenkin tavallista arkiajattelua ja elämän maallisia päämääriä syvemmälle – ja korkeammalle! Kirjan alkupuolella hän pohdiskelee aikamme vaikeita eksistentiaalisia, sosiaalisia ja ekologisia ongelmia. Kaikille elämänaloille ulottuvan materialismin aiheuttamasta henkisestä umpikujasta ja pahenevista kriiseistä selviytyäkseen ihmiskunta tarvitsee kirjoittajan mielestä uutta suuntaa, aitoa ja kestävää – aina ihmisyksilöstä alkavaa – henkistä uudistumista. Niinkuin kaikki tiedämme, niin tuhansia vuosia kestänyt henkisesti pimeä aika, kali-yuga, tuli päätökseensä 1800-luvun lopulla ja ihmiskunnassa alkoi uusi, henkisesti valoisampi aikakausi. Käsittääkseni Matti Yléninkin valistustyö liittyy tähän uutta tietoisuuskulttuuria luovaan, 1900-luvulla syntyneeseen ja alati vahvistuvaan monipuroiseen kehitysvirtaan.

"Parhaimmillaan tämän kirjan kirjoitukset auttavat aikamme ohessa lisääntyvien eksistentiaalisten ja elämän mielekkyyden tunteeseen liittyvien kriisien ratkaisemisessa antamalla syvällisen perustan elämän ja ihmiskunnan taustalla vaikuttavasta jumalallisesta tarkoituksesta. Kirjan viesti on, että ihmiset ja ihmiskunta eivät voi etääntyä henkisuskonnollisesta etsimisestä ja päätyä tyydyttämään vain materialistisia ja pinnallisia tarpeita menettämättä aitoa ihmisyyttä ja hyväenteisen tulevaisuuden mahdollisuutta." (s.5)

Tässä yhteydessä kirjoittajan syyttävä sormi osoittaa materialismiin ja ateismiin. "Kirjan sivuilla esiintyvät opetukset ja käytetyt ilmaisumuodot siis vaativat paitsi ennakkoluulottomuutta myös tahtoa muodostaa yhteys ihmisen sisäisempiin olemuspuoliin, joiden kautta ihminen voi jälleen saavuttaa edellytykset ymmärtää todellisuutta myös henkisten tarkoitusten tasolla. (...) Ateismi, oli se sitten tieteellistä tai muuten perusteltua, haluaa siis riisua todellisuuden perustasta sen mysteeriulottuvuuden – nimittäin elämän ja tietoisuuden mysteerin ja niiden kehittymisen ja alkuperän mysteerin eli Jumalan -– yrittämällä selittää elämän ja tietoisuuden ilmestymisen ja evoluution vain aineen pienimpien rakenneosien välisten vuorovaikutussuhteiden itsestään sattumanvaraisesti syntyviksi ilmiöiksi." (s.7)

Hengen syvyyksiä tutkivassa kirjassa käsitellään monenlaisia kysymyksiä ja luodaan näin painavat perustelut kirjan varsinaiselle pääteemalle, ihmiselämän syvän tarkoituksen selvittämiselle. Mikä on pahan alkuperä ja minkälaatuisia pahoja voimia maailmassa vaikuttaa? Kuinka ihminen voi kasvaa henkisesti paremmaksi, moraalisesti vahvemmaksi? Miksi ihminen on luotu aineelliseen muotoon? Miksi henkiseen kasvuun liittyy usein kipua?

Chartresin katedraali v. 2019 (kuva: AH)

Matti Ylén on perehtynyt laajasti antroposofiseen hengentieteeseen, erilaisiin henkisiin traditioihin, maailman uskontoihin ja nykyajan tieteisiin. – Antroposofiseksi tai mitään muutakaan tiettyä oppia yksipuolisesti seurailevaksi teosta ei voi luonnehtia, vaikka hän kirjoittaakin antroposofiasta paljon ja monessa kohtaa antroposofiaan ajatuskulkunsa luovasti perustaen; mm. kokonaisvaltaisessa, ihmisen eri olemuspuolet huomioivassa ihmiskäsityksessään Ylén onkin aivan Steinerin linjoilla.

Ylen mainitsee kirjansa lähteiksi omien henkisten tutkimustensa ohella hengentieteen, vanhan intialaisen veeda-filosofian, Urantia kirjan ja Ylösnousseiden Mestareiden opetukset. Kuitenkin jäin monessa kohtaa kaipaamaan tarkempia lähdeviitteitä kirjan tarjoamien tietojen alkuperän valaisemiseksi: teoksessa kun esitellään monenlaisten ja joskus sangen erikoistenkin ajatuskulkujen alkuperäislähteitä usein vain yleisluontoisesti eikä lukija voi siten olla läheskään aina varma, kenen tai minkä tahon tiedoista, oivalluksista tai väitteistä – kirjoittajan vai jonkun muun – kulloinkin on kyse. Antroposofiseen hengentieteeseen liittyvät lähdeviitteet näyttävät kuitenkin olevan hyvin kohdillaan.

Ylén tuntuukin aivan erityisesti kunnioittavan Rudolf Steinerin antroposofista hengentiedettä, sillä hengentieteestä hän kirjoittaa laajasti ja se mainitaan tietojen lähteenä lukuisia kertoja. Myös edesmennyt hollantilainen antroposofi Bernard Lievegoed nousee esille. Tosin kirjan näkemys ihmissielun kuolemanjälkeisestä elämästä ei käsittääkseni kaikilta osin vastaa antroposofian eikä teosofiankaan (Pekka Ervast) kuvauksia. Myöskin kirjassa esitetty erikoislaatuinen käsitys siitä, että ihminen saisi Kristuksen armosta loput synneistään anteeksi ja saavuttavan ylösnousemuksen työstettyään karmastaan 51% jää alkuperältään ja todelliselta luonteeltaan hieman hämärän peittoon, en ole tällaista ajatusta ainakaan antroposofisessa hengentieteessä sellaisenaan kohdannut.

Toisaalta, tuossa prosenttilukuna ilmaistu asia tulee mielestäni kuitenkin ehkä helpommin lähestyttäväksi kun muistamme, että myös Rudolf Steiner aikoinaan puhui paljon Kristuksen uhriteollaan ihmiskunnalle ja Maa planeetalle tuomasta hengellisestä armosta ja siitä, kuinka syvähenkiset kokemukset kristillisen armon kohtaamisessa voivat auttaa vaikeuksissa kamppailevaa ihmistä eteenpäin henkisen kehityksen tiellä ja lopulta, pitkien aikojen kuluessa maan päällä tapahtuvan ihmiskehityksen – nykyisessä vaiheessa vielä hyvin kaukaisen – jumalallisen päämäärän saavuttamisessa.

Luettuaan tämän tekstin ennakkoversion ilmoitti Matti Ylén käsityksenään, että kirja-arvion kirjoittaja tekee tässä kohtaa jonkinasteisen virhetulkinnan. Ylén kirjoittaa sähköpostissaan rakentavassa hengessä näin: "Asia totuudessa tarkoittaa seuraavaa. Jokainen joka on onnistunut muuntamaan tuon 51% karmastaan (mikä on aidosti mahdollista saavuttaa yhdessä maaelämässä) ja tehnyt siihen oleellisesti liittyen lisäksi tietyn antaumuksellisen ja vilpittömän palvelun Kristuksen tehtävän edistämiseksi maanpäällä, ei saa anteeksi jäljellä olevaa 49% karmallisesta velastaan Jumalalle, vaan sen sijaan, saa sovittaa tämän loppuosan henkisessä maailmassa suoritettavana palveluna kuoleman portista kulkemisensa jälkeen - ilman, että hänen täytyy enää palata maan päälle tähän huonoenteiseen ja vaaralliseen maailmaan, jossa etupäässä jopa erityisosaan valitutkin muutoin epäonnistuisivat. Tämä on Kristuksen korkein ja armontäyteisin lahja jokaiselle, joka sen ymmärtää ottaa vastaan ja täyttää sen lähes aiheettoman armon sallimat poikkeuksellisen pienet vaatimukset. Tämä on ilmoitettu erityisesti ylösnousseiden mestareiden opetuksessa tärkeimpänä kohtana koskien juuri käsillä olevaa aikaamme ja Kristuksen toista tulemista. Ja se on täysin linjassa sen kanssa, mitä pyrit arviossasi luonnehtimaan kiteyttävästi myös Steinerin laajoista ja monipuolisista asiaa koskevista esityksistä. Ja sille, joka näkee, tämä tieto on löydettävissä myös muista henkisistä ja uskonnollisista lähteistä, mutta se vaatii täysin epädogmaattisen ja avoimen mielen laadun." (Kirja-arvion tekijän on kuitenkin huomautettava, ettei ole Rudolf Steinerin antroposofisesta hengentieteestä Matti Ylénin tässä kuvaaman kaltaista erikoislaatuista käsitystä ylösnousemuksesta lukenut tai kuullut. Steiner kertoo – omina henkisinä tutkimustuloksinaan – näistä asioista paljon pitemmässä aikaperspektiivissä ja liittää ne ihmiskunnan ja planeetta Maan kehityskauden loppuvaiheisiin. Ylénin lähteenään mainitsemiin ylösnousseiden mestareiden opetuksiin en ole perehtynyt.)

Kristuksen toinen tuleminen

Teoksen loppupuolella Ylén kirjoittaa – sekä hengentieteeseen että omiin henkisiin tutkimuksiinsa perustuen – viime vuosisadalla alkaneesta ja kauas tulevaisuuteen jatkuvasta Kristuksen ilmestymisestä eteerisessä maailmassa. Tämä nk. toinen tuleminen merkitsee Golgatan mysteerin seurauksena kuoleman voimat voittaneen Ylösnousseen Kristuksen aivan uudenlaista liittymistä Hänet vilpittömästi ja vapaasti vastaanottavien ihmisten sielunelämään.

"Tarkoitukseni on kuvata Kristuksen toiseen tulemiseen liittyvää hyvin keskeistä ilmiötä – sitä, miten ihmissielun rakenteeseen on jo Golgatan mysteerin jälkeisistä ajoista alkaen tuotettu sellaista muutosta, jonka seurauksena tietoisen ihmisminän suhde omaan sieluunsa on muuntunut niin, että ihminen ei löydä eikä koe enää todellista itseään muuta kuin toisen ihmisen kautta, suhteessaan toiseen ihmiseen. Tämä on samalla tuonut perustavasti uudentyyppisen lähtökohdan siihen, miten ihmissielun evoluutio edistyy, miten henkistä tietoa saavutetaan ja miten tullaan henkiseksi opettajaksi ja / tai auttajaksi." (s.164-165)

Eräänä käytännön harjoitusmetodina ihmiskohtaamisen henkiseen syventämiseen Ylén mainitsee ystäviensä kanssa kehittelemänsä Pyhän suhteen, josta kerrotaan tarkemmin teoksen loppupuolella. Edistyminen ja onnistuminen tässä, nähtävästi aika helposti toteutettavassa meditatiivisessa ihmiskohtaamisessa, merkitsee ymmärtääkseni aitoa Hengen läsnäolon kokemista sekä itsessä ja toisessa tai – toisissa.

---------

Tässä kirjoituksessani olen pyrkinyt tuomaan esille vain joitakin huomioitani ja keskeisiä näkökohtia mielestäni poikkeuksellisen sisältörikkaaseen ja merkittävään teokseen liittyen. Ylénin kirja tarjoaa ennakkoluulottomalle lukijalle runsaasti hedelmällisiä ajattelemisen ja pohtimisen aiheita. Mutta sanoisin, että kaikesta ei toki tarvitse aina olla samaa mieltä. Purematta ei tätäkään kirjaa pidä niellä. – Summa summarum: käsittääkseni Matti Ylénin uusi teos opastaa lukijaa etsimään elämän syvää tarkoitusta sieltä "missä koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään ja varasta" (Matt. 6:20).

Ari Harmanen

Notre Dame v. 2017 (kuva: AH)

(TAKOJA 4/2023)