KOLME KUVAA KALEVALASTA

- muutama sana kalevalaisesta eurytmiadraamasta

                                                           

Mahtava kansalliseepoksemme on ollut vuosikymmenien saatossa epäilemättä aivan ehtymätön luovan inspiraation lähde monille maan tallaajille. Erityisesti hengelliset etsijät niinkuin myös monet kuvataiteilijat, kirjailijat, runoilijat ja muusikot, myös postmodernin aikamme monenlaiset poikkitaiteilijat, ovat löytäneet Kalevalasta innoitusta ja tukea luovalle työlleen.

Runollisen rytmisessä poljennossaan Kalevala on kiehtonut myös tanssitaiteilijoita, toki myös eurytmistejä, noita uudenlaisen tanssitaiteen edustajia.  Helsingissä joulu- ja helmikuussa tähän mennessä kolme esitystä saanut eurytmiadraama Kolme kuvaa Kalevalasta ikäänkuin päivittäen vahvisti jo aikaisemminkin nähdyn  ja koetun tosiasian:  eurytmia esittävänä taidemuotona soveltuu erinomaisesti musiikin ja runouden, myös kansalliseepoksemme Kalevalan myyttishengellisten sisältöjen tanssitaiteelliseen ilmaisuun. 

Yleisöäkin tuntui kalevaladraama  kiinnostavan sillä (ainakin kahtena ensimmäisenä iltana  teatteri  Universumissa 3.12 ja Marjattakoululla 3.2 joissa olin läsnä) katsomot olivat lähes täynnä. Siksi onkin suuri harmi että niinkin paljon aikaa, vaivaa ja taloudellista panostusta vaatinut produktio ei ehkä saa enempää kuin kolme esityskertaa, median huomiosta (Hesari, TV) nyt puhumattakaan.  Ja mainittakoon tässä nyt vielä, että taloudellisesta tuesta ja pääsylipputuloista huolimatta produktion ohjaaja joutui maksamaan osan kuluista omasta kassastaan.

Kotimaisen eurytmian Grand Old Lady, esityksen dramaturgi, koreografi ja ohjaaja Anja Riska oli tällä kertaa ideoinut poikkeuksellisen monipuolisen ja vaativan Kalevala aiheisen eurytmiatanssidraaman. Kalevalan sisältöjä on toki vuosien varrella tulkittu Anjan esityksissä aiemminkin mutta ehkä ei kuitenkaan näin voimallisen vaikuttavasti kuin tällä kertaa, mene tiedä.  Produktiossa oli taiteilijoita Suomesta, Venäjältä ja Virosta ja se toteutettiin kaikkiaan 9 eurytmistin, muusikoiden (3), laulajien (3), lausujien (3) ja valomiehen voimin. Ainakaan näin maallikon silmin taiteilijoiden yhteistyössä ei huomannut juuri moitteen sijaa.  Harmi vain kun Louhen roolia esittänyt eurytmisti ei sairastumisen vuoksi päässyt Marjattakoulun esityksiin mukaan; poissaolo oli kuitenkin  paikattu onnistuneesti.

LEMMINKÄINEN (STANISLAV TATLOK)

Eurytmiadraaman myötä saimme jälleen kerran kokea Kalevalan värikkäitä tunnetäyteisiä voimakuvia luovasti tulkittuina ja toteutettuina: Lemminkäisen tragedia ja pelastuminen, Väinämöisen soitto uudella kanteleella ja Marjatan pojan syntymään liittyvät tapahtumat. -Kansallisen tajunnangalleriamme kaikille yhteistä myyttistaiteellista aarteistoa; mutta, hengellisessä merkityksessään, modernin eurytmian keinoin "päivitettyjä" ja elävöitettyjä  imaginaatioita ihmissielun arkkityyppisistä kokemuksista ja henkisen kehityksen eräistä lainalaisuuksista täällä maan päällä. 

TUONELAN JOUTSEN  (ANASTASIA MOSINA)

On päivänselvää että eurytmia esittävänä tanssitaiteena merkitsee kovaa haastetta niin tekijöilleen kuin katsojilleenkin.  Eurytmisteille haaste on varmaankin liikunnallistaiteellinen mutta myös kaikkia olemuspuolia koskeva:  voi vain aavistella kuinka ankarasti ja kärsivällisesti eurytmistit joutuvat työskentelemään kyetäkseen luovasti ilmaisemaan musiikin ja runouden sisältöjä oman kehonsa eläytyvien liikkeiden avulla, ja tämä kaikki yhteistyössä muiden eurytmistien ja taiteilijoiden  kanssa! - Katsojan haaste on puolestaan - ainakin oman kokemukseni mukaan - eläytyvässä havainnoimisessa ja kokemisessa, oivaltamisessa. Pelkän älyllisajatuksellisen lähestymistavan, "pää edellä" lähestymisen varassa jää käteen pelkkä luu ilman elämää ja tunnetta. Eurytmian salaisuus ei todellakaan avaudu katsojalle ilman kykyä esteettistaiteelliseen lähestymiseen, ilman oivallusta ihmiskehon intuitiivistietoisesti hallitun elekielen taiteellisesta ilmaisusta. Lohdullista ja mieltä lämmittävää on ollut huomata että eurytmian katsojanakin voi vuosien kuluessa vähitellen kehittyä tajuamaan ja kokemaan tämän vaativan taidemuodon rikkautta.

MÄRKÄHATTU KARJANPAIMEN (JUPE LARIMO)

Kalevaladraaman esitteessä kerrotaan pyrkimyksestä kohottaa Kalevalan "sisällöt ja kieli eläviksi kuviksi".  Asettamassaan tarkoituksessa esitys olikin kaikenkaikkiaan ilmeisen onnistunut.  Kalevalan teksti ja kuviin  liitetyt sävelet (Sibelius, Merikanto, Riska) valautuivat eläväisen rytmisesti liikehtiviin muotoihin eurytmistien kehojen tanssillisissa eleissä ja liikkeissä; tilassa kaikuvien taiteellisten sisältöjen dynaamista harmoniaa rytmisesti liikehtivän ja - parhaimmillaan aivan joka solullaan! - eläytyvän ihmiskehon kanssa.

  -Kuinka uhkaavan synkeästi elehtikään Jupe Larimon esittämän Märkähattu karjanpaimenen demoninen hahmo;  eteerisen pehmeästi, viehkeästi ja keveästi Anastasia Mosinan Tuonelan joutsen; Stanislav Tatlokin Lemminkäisen riipaiseva elekieli yllättävän kuoleman koittaessa; Anja Riskan tulkitsema lempeä mutta voimakastahtoinen ja ehdottoman päättäväinen Lemminkäisen äiti...Tasapainoiselta ja varmaotteiselta vaikutti myös muiden eurytmistien elekieli.  Ja kaikki tämä,  draaman   eurytmisoitu Kalevalakuvasto, vaihtelevasti väreilevän musiikin ja väkevän lausunnan monisävyisessä äänimaisemassa, unohtamatta myöskään draaman kulkua tukenutta ja  tunnelmia värittänyttä valomiehen taidokasta värivalojen käyttöä...    - Summa summarum: Katsojan aisteja hyväilevää ja sielua hivelevää esittävää tanssitaidetta, elävän  kaunista rytmistä  liikettä, EU-RYTMIAA (eurhythmos)! 

LEMMINKÄISEN ÄITI  (ANJA RISKA)

Ehkäpä joidenkin kalevaladraaman katsojien kokema taiteellinen elämys oli kuin raikkaan veden lailla puhdistava, sielun katharsis. Draaman hiljaisena jälkikaikuna jäi tajuntaan soimaan kiitollisuuden tunne: eurytmia voi oikealla asenteella, taitavasti esitettynä, olla ihmisen sielua puhuttelevaa modernia Logoksen, Luovan Sanan palvelemista taiteen keinoin. Tällaista saimme kalevalaisen eurytmiadraaman katsojina kokea,  ja toivotaan että jatkossakin saamme.  

UUDEN LAULUN KALEVALAN TEKIJÄ SEPPO HUUNONEN ONNITTELEE OHJAAJA
ANJA RISKAA ESITYKSESTÄ.

https://ariharmanen.kuvat.fi/kuvat/EURYTMIA/EURYTMIADRAAMA+++Kolme+kuvaa+Kalevalasta/

                                                                     TEKSTI JA KUVAT: ARI HARMANEN
                                                                                           

                                                                  TAKOJA 1/2018