COVID-19 ROKOTUKSISTA
Nykyään kaikkialle maailmaan levinneelle Covid-19 koronavirukselle ja 1900-luvun puolivälin poliopandemialle on yhteistä sairastuneiden ja kuolleiden suhteellisen pieni määrä tartuntojen kokonaismäärään ja väestön kokoon nähden. Polio aiheutti vakavan sairauden ja kuolemia vielä pienemmässä osassa sairastuneita kuin Covid-19. Lapset olivat suurin riskiryhmä. Suun kautta annettava rokotus (OPV) osoittautui erittäin tehokkaaksi polion pysäyttämisessä: se ei estä vain sairastumista vaan myös jo sairastuneiden tartunnan levittämisen. -Covid-19 rokotukset vähentävät mutta eivät kokonaan estä rokotuksen saaneiden aiheuttamia virustartuntoja. Soldnerin ja Martinin mukaan SARS-CoV-2 viruksesta onkin tulossa jatkossa todennäköisesti endeeminen (paikallinen) infektiosairaus.
Äskettäin lisensoiduilla Covid-19 rokotteilla ei ole USAssa ja Euroopassa havaittu vakavia haittavaikutuksia allergisten reaktioiden ja flunssaoireiden lisäksi. Alkuvuodesta raportoidut kuolemantapaukset eivät Soldnerin ja Martinin mielestä liity rokotuksiin, vaikka ne olisivat tapahtuneet vain tunnin kuluttua rokotuksesta sillä "tilastollisesti rokotusten havaittu kuolemien määrä ei ylitä odotettua kuolemien määrää ilman rokotusta". Kasvohalvausta esiintyy tutkimuksissa kuitenkin useammin rokotteilla kuin lumelääkkeellä. mRNA-rokotteet vaativatkin organismilta riittävän elävää reaktiivisuutta.
Antroposofiset lääkärit toteavat että "ei ole olemassa rokotteita ilman sivuvaikutuksia. Tehokkuus ja sivuvaikutukset vaihtelevat sekä rokotteen että rokotetun henkilön mukaan." Jokainen rokotus on riski rokotetulle vaikka vakavat sivuvaikutukset ovatkin hyvin harvinaisia. - Covid-19 pandemian vallitessa voi yksi lääkäri rokottaa jopa 40 potilasta tunnissa. Fyysistä tutkimusta vältetään tartuntariskin takia. Vain kysymys harvinaisista allergisista reaktioista rokoteliuokselle on ehdottoman välttämätön.
Tehokkuudesta
mRNA rokotteiden tehosta on saatu hyviä tutkimustuloksia. Dagan ym.Israelissa tutkivat 596 618 tapausta ja vahvistivat tuloksen jonka mukaan tehohoitoa vaativa vakava sairaus väheni 92% 7 päivässä toisen rokotuksen jälkeen. Myös Venäjän Sputnik V-vektorirokotteen tutkimustulokset osoittavat yli 90 prosentin tehoa vakavan Covid-19 taudin torjunnassa. AstraZenecan vektorirokote on sekin osoittautunut tehokkaaksi, joskin paras teho sillä saavutetaan vasta n.10 viikon kuluttua annettavan toisen rokotuksen jälkeen. Pekingin Instituutti ilmoitti kahden injektion n.79% tehokkuudesta "uuden koronavirusinfektion" aiheuttamaa tautia vastaan.
Lapsia ja raskaana olevia naisia ei ole rokotettu tutkimusten aikana; korkean riskin ryhmästä suhteellisen vähän yli 85-vuotiaita. Erityisesti 60–80-vuotiaiden ikäryhmässä yksilöiden terveydentila voi vaihdella suuresti. Soldnerin ja Martinin mielestä "ei ole vielä riittävästi tietoa siitä, miten vanhukset sietävät näitä rokotteita, etenkin he, joilla on terveysongelmia ja vahva lääkitys." Rokotteiden vaikutukset vähenevät iän myötä, koska organismin reaktio rokotteeseen on heikompaa. Tämä kaikki vaihtelee eri rokotetekniikoiden mukaan. "On avoin kysymys, toimiiko mRNA-rokote vanhemmilla potilailla paremmin kuin tavanomaiset rokoteknologiat, kuten Kiinassa kehitetyt ja jo laajalti käytetyt inaktivoidut rokotteet", toteavat antroposofiset lääkärit.
Kirjoittajat toteavat että mikään koronarokote ei ole tähän mennessä pysäyttänyt viruksen leviämistä ja siten aikaansaanut "steriiliä immuniteettia"; ei myöskään tiedetä, kuinka paljon tähän mennessä kehitetyt rokotteet vähentävät tai estävät Covid-19 tartuntoja. Viruksen mutaatioiden kiertäessä maailmaa on todennäköistä, että tähän mennessä kehitettyjen rokotteiden teho uusia mutaatioita vastaan heikentyy.
Mitä rokotteita on tähän mennessä kehitetty?
Uudet mRNA- ja vektorirokotteet perustuvat ns. alustateknologioihin (platform technologies). Niiden yhteinen periaate voidaan tiivistää seuraavasti: inokuloitu (istutettu) aine ei ole itse antigeeni (vasta-aine), vaan sen geneettinen jäljennös, joko liponanopartikkeleihin "pakattuna" mRNA:na tai informaatiota geneettisesti integroituna vektoriviruksen genomiin (perimään), joka muuttaa ihmisen organismin proteiinisynteesiä solunsisäisesti siten, että antigeenin (esim. koronaviruksen piikkiproteiinin) tuottaa organismi itse ja laukaisee siten immuunijärjestelmän solu- ja humoraalivasteen aktivoitumisen. Soldnerin ja Martinin mukaan "organismista itsestään tulee vaikuttavan rokotteen tuottaja."
Riski, että DNA-rokotteet, DNA:ta kuljettavat vektorirokotteet tai mRNA-pohjaiset rokotteet johtaisivat ylimääräisten nukleotidien tai DNA-sekvenssien lisääntymiseen ihmisen DNAssa, arvioidaan tällä hetkellä "äärimmäisen epätodennäköiseksi". Periaatteessa alustateknologia mahdollistaa uuden rokotteen tuottamisen nopeasti pandemian alkaessa. Tällöin rokotteen sisältämät geneettiset tiedot on vain mukautettava vastaavasti. Tämä pätee myös kun virus mutatoituu. - Soldnerin ja Martinin mukaan "nämä rokotteet ovat periaatteessa avanneet uuden luvun lääketieteen kehityksessä. Vaikka tämä kaikki vaatii vielä lisätutkimuksia lupaavat näkymät ovat jo sinänsä tehokas sekä tekninen että taloudellinen kannustin uusien rokotteiden kehittämisessä."
mRNA:n tuotanto on helppoa ja tehokasta. Ei soluviljelmiä, ei riskiä lisääntymiskykyisistä patogeeneistä, ei tarvitse huolehtia lisätystä DNA:sta. mRNA rokotteita voidaan tehostaa vaikutuksen vähentyessä. Suurin haitta on mRNA-rokotteiden epävakaus, joka osittain aiheutuu monimutkaisesta logistiikasta. mRNA-rokotusten akuutteja sivuvaikutuksia ovat päänsärky, uupumus, lihaskipu, kuume. Vakavia allergisia reaktioita ja veren hyytymisilmiöitä saattaa myös esiintyä. Näiden rokotteiden siedettävyyttä kirjoittajat luonnehtivat huonoksi varsinkin nuorilla. -Hygienian ja käsittelyn kannalta erityisen vaativat mRNA rokotteet on tarkoitettu massakäyttöön. Rokotettavien yksilöllinen neuvonta ja arviointi on niitä käytettäessä lähes mahdotonta.
Soldnerin ja Martinin mukaan virusvektoroidut rokotteet (VVV) toimivat periaatteessa mRNA-rokotteiden tavoin sikäli kuin ne perustuvat geneettisen tiedon "kuljettamiseen" antigeenisynteesiin (vasta-aineen muodostumiseen) ihmisen organismin kautta. Käytettäessä DNA-viruksia "geenilauttoina" kuten Astra-Zenecassa tai Venäjällä kehitetyssä vektorirokotteessa, rokote sisältää olennaisesti vierasta DNAta. Ihmisille vieraat virukset sisältävät antroposofisten lääkäreiden mielestä periaatteessa myös riskejä ihmisen organismille ja viruksen DNA:n mahdollisesta insertiomutageneesistä ihmisen genomiin (perimään). -Yleisiä ongelmia ovat kehittyvä tai jo olemassa oleva immuniteetti vektorivirukselle. VVV AstraZenecalla on yhtä heikko siedettävyys kuin Biontech/Pfizer mRNA -rokotteella.
Avoimia kysymyksiä
Kirjoittajat katsovat että veren vasta-aineiden merkitys ja kesto vakavan Covid-19 infektion vastaisen suojan kannalta ovat edelleen tuntemattomia. Vasta-aineet toimivat yleensä rokotuksen onnistumisen merkkeinä. "Erityisesti Covidin kohdalla on edelleen epäselvyyksiä, koska vaikeasti mitattava solujen immuniteetti on tässä erityisen tärkeä." Rokotuksen antamaa suojaa ei voida tarkasti arvioida vielä rokotteen hyväksymisvaiheessa. Tarkempi arvio vaatii vuosien kliinistä havainnointia.
Luontaisen immuniteetin (cross immunity) omaaville rokotus merkitsee vain riskiä ilman mitään etua. Antroposofiset lääkärit kysyvätkin "onko lasten rokottaminen eettisesti perusteltavissa, koska nykyisen tietämyksen mukaan heillä vakavan koronasairauden riski on vähäinen ja lapset tartuttavat harvoin aikuisia?" Lasten pienempi sairastumisriski ja vähäinen tartuttavuus on todettu mm. tuoreessa australialaisessa meta-analyysissa. Skotlantilaisen tutkimuksen mukaan lapset näyttäisivät jopa vähentävän Covid-19 taudin riskiä kotitalouksissa! - Rokotteiden epätyypilliset vaikutukset voivat heikentää immuunijärjestelmää. Köyhissä maissa inaktivoidut virusrokotteet lisäävät pienten lasten kokonaiskuolleisuutta ensimmäisen kuuden kuukauden aikana päinvastoin kuin "elävät" rokotteet (esim. tuhkarokoissa) jotka vähentävät yleistä kuolleisuutta. Japanissa äskettäin tehty laaja yli 100 000 lapsen tutkimus osoitti että lasten astma, kurkkukäheys ja ihottumat 12kk iässä olivat mahdollisesti yhteydessä annettuihin inaktivoituihin rokotuksiin ennen 6kk ikää.
"Harvinaisia vakavia sivuvaikutuksia voidaan havaita vain jos suuri joukko ihmisiä on rokotettu", toteavat Soldner ja Martin. Kirjoittajien mukaan onkin ilmeistä, että vain erittäin suurten tutkimusaineistojen tallentaminen mahdollistaa vakavien sivuvaikutusten kirjaamisen. Vakaviin neurologisiin sairauksiin johtavaa allergisten ja autoimmuunisairauksien riskiä ei voida SARSCoV-2-rokotteilla tällä hetkellä tarkasti arvioida.
"Lääketiede on toimintatiede"
Kirjoittajat toteavat että Covid-19 suuruusluokan pandemiassa on tehtävä päätöksiä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin jo ennenkuin kaikki yksityiskohdat ovat selvillä; on toimittava epävarmassa tilanteessa ilman vakuuttavaa tilastollista näyttöä.Tämä tekee heidän mielestään tietojen rekisteröinnin vaatimuksesta entistä tärkeämmän. "Covid-19 ei sisällä vain äärimmäisen pieniä riskejä niinkuin tuhkarokko, vaan kohtaamme päivittäin ison joukon vakavasti sairastuneita ja kriittisessä tilassa olevia sekä perusterveydenhuollossa että sairaaloissa." Pandemian aiheuttamia ongelmia kohdataan kaikkialla.
Vakavalta taudilta välttymisellä on merkitystä jo sinänsä. Covidin jälkioireina on usein mm. jatkuvaa väsymystä, neurologista heikkoutta, rasitushengenahdistusta ja kyvyttömyyttä työskennellä moniin kuukausiin. Näitä tapauksia voidaan ehkäistä tai vähentää rokotuksilla. Rokotuksista on myös hyötyä hoitokodeissa ja vanhuksille paitsi sairauksien ja infektioiden riskin takia myös välttämättömien sosiaalisten kontaktien mahdollistamiseksi. Potilaiden autonomiaa on aina kunnioitettava, ja samalla vastustettava rokotuspakkoa. Sairaat ja iäkkäät ihmiset tulisi arvioida lääketieteellisesti ennen rokotusta. Soldnerin ja Martinin mielestä ”jopa hyvin vanhojen, huonokuntoisten ja sairaiden on saatava mahdollisuus ottaa rokotus."
Terveydenhuollon työntekijöihin kohdistuu kovia paineita pandemian aikana. Sairaala- ja avohoitohenkilökunnan Covid-19-rokotus voi - muiden suojatoimenpiteiden ohella - minimoida infektioriskin ja estää siten hankalat poissaolot ja varmistaa potilaiden hoitoa. Terveydenhuoltojärjestelmän työntekijät haluavat usein vapauden päätöksenteossa.Tosiasia on, että huomattava osa ammattitaitoisesta lääketieteellisestä henkilöstöstä on tällä hetkellä skeptinen SARS-CoV-2-rokotusten suhteen. Soldner ja Martin toteavat että "tiedotuskampanjat eivät todennäköisesti muuta tätä asennetta." Apua toisi mahdollisesti - antroposofisten lääkäreiden ehdottamaan laajaan tietopankkin (immunization registry) perustuvista- vertailevista rekisteritutkimuksista saatava perusteltu tieteellinen tieto, ilman lääketeollisuuden hyötynäkökohtia.
Kirjoittajat pitävät julkisyhteisöjen pakollisia rokotusvaatimuksia epätodennnäköisenä mutta jo toteutumassa oleva epäsuorienkin vaatimusten järjestelmä on heidän mielestään ongelmallinen. Rokotusehdon liittäminen työelämään, matkustamiseen, taide ym. tapahtumiin on kyseenalaista koska "nykyisellä tiedolla ei ole mitään todisteita täydellisestä immuniteetista SARS-CoV-2:lle". Sairaalahoitoa vaativa taudin vakava muoto on mahdollinen vielä kahden rokotuksen jälkeenkin. Antroposofisten lääkäreiden mielestä "epäsuorien rokotusvelvotteiden järjestelmä uhkaa syrjiä rokottamattomia" mikä tosiasiallisesti rajoittaisi näiden ihmisten perustuslaillisia oikeuksia. "Kun otetaan huomioon SARS-CoV-2-rokotteiden moninaisuus ja vaihteleva tehokkuus, vaikutuksen kesto jne.,yhdenmukainen "rokotuspassi" olisi lääketieteellisesti paljon epäuskottavampi kuin esim. tuhkarokon kohdalla."
Rokotusrekisteri ja valinnanvapaus
Suuri osa väestöstä rokotetaan lähiaikoina SARS-CoV-2-infektioita vastaan erilaisilla rokotteilla. Ihmisten mieltymykset, systemaattinen priorisointi ja logistiset ongelmat vaikuttavat tilanteeseen. Rokotusvelvoitteet ovat yhä epäselviä. Tietoinen suostumus rokotukseen on kirjoittajien mukaan ainoa oikeudellinen ja järkevä ratkaisu Covidin suhteen. Lääkärit on velvoitettu oppaiksi rokotuksiin rajallisen tiedon varassa, aivan samoin kuin uusimpien kirurgisten toimenpiteidenkin kanssa. Soldnerin ja Martinin mukaan "historia osoittaa, että parhaatkin rokotteet voivat harvinaisissa tapauksissa vahingoittaa organismia pysyvästi aiemmin terveillä yksilöillä." Vaikka tämä on yhtä kevyt vastaväite kuin esim. umpilisäkkeen poiston harvinaiset komplikaatiot,vaatii se tietoista suostumusta, josta on tullut käytäntö myös kirurgisissa tutkimuksissa.
Soldnerin ja Martinin sanovat että on tullut aika rokotusrekisterin ja tieteellisen seurantajärjestelmän käyttöönotolle: riippumaton tietopankki kaikkien Covid-19-rokotusten rekisteröimiseksi olisi heidän mielestään hyvä ratkaisu niin sosiaalisesti, oikeudellisesti kuin tieteellisestikin. Näihin tulisi sisältyä jo rokotuksen saaneiden ryhmä ja vielä rokottamattomat sekä sellaiset jotka eivät halua rokotusta lainkaan. Kirjoittajat katsovat että rokotettujen ja rokottamattomien ihmisten objektiivinen, vertaileva rekisteröinti on keskeinen perusta näyttöön perustuville rokotussuosituksille. Näin erityisesti siinä tapauksessa jos nykyään kiertävät virusmutaatiot poikkeavat merkittävästi hyväksymistutkimusten aikaisesta tilanteesta ja jos asiantuntijat pelkäävät Covid-19 rokotteiden mutaatioita vastaan antaman suojan heikkenevän.
Soldner ja Martin kirjoittavat että rokotuksen valinnanvapauden vahva oikeudellinen suoja on tarpeen. Luotettavasti hallinnoitu ja tietosuojattu rokotusrekisteri - sisältäen myös toisistaan poikkeavien rokoteteknologioiden erilaisten rokotteiden tuomat haasteet- näyttää tieteellisesti ja sosiaalisesti parhaalta ratkaisulta tuottaa luotettavaa aineistoa rokotuksien tehosta ja vaikutuksista mahdollisimman nopeasti. Rajallisten rokotevarantojen takia voidaan myös harkita rekisteriin osiota, jossa valinnassaan epävarmat kansalaiset ohjattaisiin satunnaisesti käyttämään eri yhtiöiden rokotteita. - Soldnerin ja Martinin mukaan rekisterillä voisi olla sosiaalisesti integroiva vaikutus ja se auttaisi ehkäisemään polarisaatiota rokotuskysymyksessä. Peruslähtökohta on ettei ihmisiä voisi tunnistaa rokotusrekisteristä.
Antroposofiset lääkärit kannustavat ihmisiä tietoisiin ja vapaisiin rokotusvalintoihin. He katsovat että tehokkaiden ja turvallisten rokotteiden avulla Covid-19 pandemia on voitettavissa. Rokotteisiin liittyviin lääketieteellisiin kysymyksiin vastaaminen perustuu ennenkaikkea valmistajien eduista riippumattomien tutkimusten tuloksiin sekä käytännön kliiniseen kokemukseen rokotusten hallinnassa. Soldnerin ja Martinin mielestä tässä vaiheessa demokraattisen yhteiskunnan haasteena on kuinka pitkälle se on valmis yhdistämään turvallisen, anonyymin rokoterekisterin vapaaseen yksilölliseen rokotusvaihtoehtoon, jossa ei ole minkäänlaista syrjintää. Tämä voisi sallia erilaisia rokotevalintoja tekevien kansalaisten sosiaalisen integraation optimoimalla tieteellisen näytön keräämisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti