LUOKANOPETTAJA MAIJA ENGSTRÖMIN HAASTATTELU

                            
Maija Engströmin ensikohtaaminen Sammatin vapaan kyläkoulun kanssa tapahtui Karjalohjan Heponiemessä tammikuussa 1986. Päättöharjoitteluun tullut Snellman-korkeakoulun nuori opiskelija näki tammikuisena aamuna lapsen kantavan ämpäreillä vettä järven avannosta, ja toisen oppilaan pilkkovan kirveellä polttopuita. Elämys oli niin vaikuttava, että se sai Maijan innostumaan ja pikaisesti suostumaan kutsuun aloittaa opettajan työt koulussa seuraavana syksynä. Suunnitelmat jatko-opinnoista saivat väistyä, kun opetustyö maaseudun vaihtoehtokoulussa alkoi.

Maija Engstöm on työskennellyt kyläkoulussa näihin päiviin saakka luokanopettajana ja viimeiset 10v hän on toiminut koulussa myös erityisopettajana. Maija on välillä myös hoitanut useita vuosia kotona omia lapsiaan.

MAASEUDUN VAIHTOEHTOKOULU

Maija kertoo, että kyläkoulun oppilasmäärä on ollut jo vuosia 80-90 oppilaan paikkeilla. Osa luokista (tällä hetkellä 1-2, 2-3, 6-7) on jouduttu taloudellisista syistä yhdistämään.  Yhdistettyjen luokkien opettaminen on haasteellista ja vaatii aina jonkinlaisia pedagogisia kompromisseja.

Koulussa on nykyään 6 luokanopettajaa, kolme päätoimista opettajaa sekä muutama tuntiopettaja. “Opettajat  ovat hyvin sitoutuneita,  töitä tehdään kovasti  ja vaihtuvuutta on viime vuosina ollut erittäin vähän. Osa opettajista  on työskennellyt täällä koko opettajauransa ajan.” Engström luonnehtii koulun opettajia temperamenteiltaan hyvinkin erilaisiksi, mutta opetustyö ja kouluarki luokissa sujuvat hyvin. - Aikaa ja mahdollisuuksia yhteisiin projekteihin oli Engströmin mielestä  ennen ehkä paremmin.

Maija sanoo haluavansa jatkaa oman työuransa loppuun tässä koulussa, mutta uuden luokkasarjan ottamisesta hän ei ole vielä varma. Kyläkoulu on hänelle enemmän kuin ´koulu`; se on koulutyön ohella elämäntapa, sosiaalinen ihmissuhdeverkosto, nuoruuden ihanteiden toteutumista käytännön työssä. 

TORSTAIKOKOUKSET JA OPS


Torstaisin koululla on opettajainkokous, jossa asialistalla kaiken muun ohella on viime vuosina ollut pedagogista työskentelyä uuden opetussuunnitelman (OPS) parissa. -Suomen kaikissa kouluissa on elokuussa 2016 tullut voimaan 1-6 luokilla uusi opetussuunnitelma ja 7-9 luokille se on asteittain valmistumassa lähivuosina.
Valtakunnallisen OPSin linjausten mukaisesti steinerkoulutkin ovat joutuneet tekemään oman yhteisen opetussuunnitelmansa, jota maan steinerkouluissa koulukohtaisesti sovelletaan.

Maija Engströmin mukaan tämä pedagoginen työ on vaatinut opettajilta viime vuosina todella paljon. “Uusi opetussuunnitelma, sen sisällöt, tavoitteet ja koulun kaikki omat jutut on täytynyt kirjata. Se on ollut hirveän iso prosessi. Alaluokkien OPS astui voimaan nyt syksyllä ja jatkossa työstämme 7-9 luokkien opetussuunnitelmaa. -Pedagoginen työ on  ollut hyvin pitkälle nyt tätä viime vuosina, työtä OPSin parissa. Opetustavoitteethan ovat samat peruskoulussa ja meillä, mutta jokainen koulu voi itse päättää millä pedagogisilla keinoilla tavoitteisiin päästään. Steinerkoulukin on joutunut tämän uuden OPSin myötä tekemään opetussuunnitelmaansa muutoksia, mutta niin on joutunut myös peruskoulu. Ja kyllä peruskoulun puolelle on paljon myös lainattu steinerkoulujen OPSista. Valtakunnallisessa työssä ollut myös  steinerpedagoginen edustus mukana. Että kyllä siellä uudessa OPSissa on valmiina meille paljonkin tuttuja asioita, jotka tulevat nyt ikään kuin ’uutena’. ”

Steinerkoulujen aseman Suomessa turvannut vaihtoehtokoululaki astui voimaan v. 1991 ja sen myötä myös Vapaa kyläkoulu alkoi saada valtion taloudellista tukea toiminnalleen. “Kun rahat nyt tulevat valtiolta niin steinerkoulujen on jo tämänkin takia oltava mukana”, Maija Engström toteaa.  Tietenkin uusi OPS tuo myös steinerkouluille  paljon uutta, mutta se ei ole hänen mielestään välttämättä lainkaan huono asia. Engström katsoo, että opetustyötä vuosikausia tehneelle kokeneelle pedagogille voi olla herättelevääkin uuden OPSin parissa työskenteleminen, arvioida myös oman opetustyön lähtökohtia ja päämääriä.

Miten steinerpedagogiikan käy uudessa opetussuunnitelmassa?

“Yhteiskunnan vaatimukset ja lait ovat tarkentuneet, mutta meille steinerpedagogiikka on ehdottomasti tärkein asia”, sanoo Maija Engström. “Opetustyötä on täysin mahdollista tehdä steinerpedagogisesti, vaikka uusi opetussuunnitelma onkin käytössä. Kyllähän maailma muuttuu, ja lapset muuttuvat, mutta steinerpedagogiikan ydin, perusta miltä tätä työtä tehdään pysyy. Ei sitä mikään uusi OPS heiluta. Koen vahvasti, että ei tämä nyt yhden OPSin mukana mene vielä mihinkään..onhan tässä meillä paljon suuremmat linjat, miten tarkastellaan lasta ja koko opettamista.”

Miten kyläkoulua hallinnoidaan?

“Meillä on edelleen käytössä hallintomalli, jossa on ns. vuosirehtori ja vararehtori, jotka ovat toimessaan keskimäärin 3v. Heidät valitaan joko luokanopettajista tai päätoimisista opettajista. He ovat päävastuussa hallinnosta, mutta myös jokaviikkoisissa opettajakokouksissa käsitellään hallintoasioita. Opettajakunta päättää ja tekee linjaukset, mutta vuosirehtorin pitää valvoa että asiat menevät myös lain kirjaimen mukaan.”

“Opettajakokouksissa käsitellään paljon koulun arkeen kuuluvia asioita, kaikkia kysymyksiä mitä päivittäinen arki tuo mukanaan. Välillä asiat sujuvat paremmin, ikään kuin jouhevammin ja silloin isommille kysymyksille, uudistuksille ja pedagogiselle työlle jää enemmän aikaa. Ja sen kyllä huomaa, jos hallinnolliset asiat syövät aikaa pedagogisilta. Jos pedagogisista asioista ei keskustella tarpeeksi, alkaa se näivettää koko juttua. Silloin ihmiset väsyvät ja yhtenäisyys vähenee.”

KYLÄKOULU, SOSIAALINEN YHTEISÖ

Kouluyhteisönkin kehityksessä on erilaisia vaiheita.  Maija Engström sanoo, että alkuaikojen innokkaita ja idearikkaita - mutta myös sekä taloudellisesti että työmäärällisesti hyvin haastavia - pioneerivuosia ovat seuranneet hieman helpommat ja tasaisemmat ajat. Ihmiset uskalsivat aikaisemmin ideoida ja toteuttaa kaikenlaista hulluakin, nyt ollaan paljon varovaisempia kun taloudellinen perusta on vahvemmalla pohjalla.

Miten olette pärjänneet lisääntyvien lakien ja säädösten kanssa?

“Lait vaativat meiltä nykyään enemmän kuin ennen, on tullut paljon uusia lakeja, oppilashuoltoon liittyvää ja muuta. Eriyisopettajana olen ollut paljon tekemisissä oppilashuollon kanssa, siinäkin on ollut työtä saada asiat ajan tasalle.

Engström toteaa, että keskustelua ja yhteistyötä lähialueiden peruskoulujen kanssa on nykyään huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Varsinkin Karjalohjan koulun kanssa välit ovat kivat ja yhteistyötä tehdään. “Välit Karjalohjan koulun kanssa ovat ystävälliset, keskustelevat, toisiaan kunnioittavat.  Meitä ei pidetä enää kummajaisina”, luonnehtii steinerpedagogi tyytyväisenä.


Koulun vanhaa nimeä “Vapaa kyläkoulu” Maija Engström luonnehtii itselleen rakkaaksi mutta käytännössä jo vanhentuneeksi, ja sitä käytetäänkin enää vain virallisissa yhteyksissä. Nykyään kun ei enää ollakaan alkuaikojen tapaan riippumattomia valtion ohjailusta ja rahoituksesta. Lähiseudulla puhutaankin vain ´kyläkoulusta`, oppilaat ovat muiden koulujen oppilaille ´kylisläisiä`, sanan positiivisessa merkityksessä. - Maijan mielestä kyläkoulu on tänä päivänä kaiken kaikkiaan mukava paikka, ja se on kyennyt säilyttämään yhteisöllisyyden vuosien saatossa. Ei ole lainkaan harvinaista että koulunsa jo päättäneitä, maailmalle lähteneitä oppilaita tulee joulu- tai kevätjuhlaan vanhoja tuttuja tapaamaan.

DIGILOIKKA

Tietotekniikka, digitalisaatio tunkee nykyään vastustamattomasti kaikille elämänaloille.  Hallitusohjelmassakin puhutaan lähiaikojen ns. ´digiloikasta´, mikä esim. peruskoulussa tulee merkitsemään paitsi opetusvälineiden niin myös oppimisympäristön vähittäistä muutosta entistäkin teknisemmäksi. Tietokoneita tuodaan nyt jopa päiväkoteihin alle kouluikäisten käyttöön. Digiloikan pidemmän aikavälin  yksilöllispedagogiset ja sosiaaliset vaikutukset taitavat kuitenkin vielä olla suurimmaksi osaksi hämärän peitossa.

Mitä ajattelet yhteiskunnan digitalisoitumisesta?  Tietokoneitahan tyrkytetään nyt jo päiväkotien lapsillekin!

“Vaatimus digitaitojen opettamisesta kouluissa on kirjattu uuteen opetussuunnitelmaankin. Mutta toki niitä taitoja voi opettaa monin eri tavoin, lapsia voi valmentaa uusiin digitaitoihin ilman koneitakin. Eihän se sitä tarkoita että päiväkotilaisille tai ekaluokkalaisille tarvitsisi lyödä tietokoneet heti eteen. Meillä tietokoneilla työskentelevät useimmiten yläluokkalaiset (7-9). Oppilaat tekevät silloin hommia läppäreillä, etsivät tietoa ja tekevät esim. esitelmiä" , kertoo Maija Engström tietokoneiden käytöstä kyläkoulussa.

“Kouluhan on  sosiaalinen yhteisö; mitä me täällä oikein tekisimme jos kaikki oppilaat tuijottaisivat vain tietokoneruutua? Miten kävisi ihmisten välisen kommunikaation? Pienten lasten pitäisi oikeastaan vain saada leikkiä. Jos pelkästään koneiden avulla kasvatamme
lapsia, kasvatamme tulevaisuuden yhteiskuntaan autistisia ihmisiä, erakkokansaa. Kyllä tästä digitalisaatiosta tulee vielä tulevaisuudessa ihmiskunnalle kunnolla turpaan!”, väittää kokenut pedagogi.

KULTAINEN AJATUS

Kuinka steinerpedagogiikka soveltuu nykyaikaan?

“Siitähän on jo kauan. kun Rudolf Steiner (1861-1925)eli elämänsä, mutta siitä huolimatta monet hänen esittämistään näkemyksistään ovat relevantteja yhä. Pedagogiikassa lähdetään liikkeelle kokonaisuudesta, isot linjat, isot kuvat ovat tärkeitä; edetään kokonaisuudesta osiin. Katsotaan ensin ihmiskuva, ihmisen kokonaisuus ja mitä sen sisältä löytyy sen sijaan, että yritettäisiin pienistä osista muodostaa jokin kokonaisuus, jossa ei ole enää mitään osia yhdistäviä tekijöitä. “

“Kultainen ajatus on, että katsotaan lasta kokonaisuutena: löytyykö lahjakkuuden ja kykyjen ohella mahdollisesti jotain, jossa täytyy tai voidaan auttaa lasta?  Lähes jokaisella oppilaalla on jokin kohta jossa tarvitaan apua: oppimisvaikeus ,sosiaaliset vaikeudet, muuttuvat elämäntilanteet. Monenlaisia vaikeuksia voi olla. Myötätunto on tässä niin kuin kaikessa muussakin pedagogille hyvin tärkeä ominaisuus”, sanoo Maija Engström.


Steinerkoulujen jo vanhoja tuttuja käytäntöjä, numeroarvosteluista ja iänikuisista pulpeteista luopumista (siis “penkkipedagogiikkaa” ainakin alaluokilla) kokeillaan nyt peruskouluissakin. Myös taideaineiden ja liikuntatuntien lisäämisestä käydään jatkuvaa keskustelua. Tuntuu vahvasti siltä, että steinerkouluissa vuosikausia tehty pedagoginen työ on mahdollisesti vaikuttanut ja vaikuttaa ikään kuin takaoven kautta vähitellen myös peruskoulun käytäntöihin.


Talousongelmista huolimatta Maija Engström näkee kyläkoulun tulevaisuuden hyvänä. Ylimääräistä rahaa tarvittaisiin lähiaikoina mm. koulurakennuksen kunnostamiseen. Kokeneelle steinerpedagogille on kuitenkin -kyläkoulun värikkäiden vaiheiden alusta asti mukana olleena- kasvanut vahva luottamus asioiden kovan työn kautta tapahtuvaan järjestymiseen.  “Onhan tätä kyläkoulua näinkin pienellä porukalla ylläpidetty nyt jo yli 30v, mikä on aivan uskomatonta!”


haastattelu: Laura Krook ja Ari Harmanen
(Ari otti myös kuvat ja kirjoitti tekstin tabletille nauhoitetusta haastattelusta.)


TAKOJAn toimitus onnittelee 32-vuotiasta Sammatin vapaata kyläkoulua ja toivoo onnea ja menestystä tuleville vuosille!

(Takojan ja Steinerkasvatuksen teemanumero 4/2016)