Haastattelin taiteilija Anja Riskaa Takoja -lehteen pariinkin otteeseen 1980-luvun loppupuolella.  Ensimmäisen haastattelun teemana oli Werbeck laulu, ja toisen, huomattavasti  laajemman jutun (Takoja 1/88) teemana oli eurytmia (eu - kaunis, harmoninen, rhythmos - liike, rytmi).  -Piirrokset ovat Anjan alunperin haastattelua varten piirtämät.  Valokuvat myöhempää satoa, joistakin 2000-luvun produktioista ottamiani. Olen hiukan muokannut ja lyhentänyt alkuperäistä tekstiä.

. 

Antroposofisen tietoisuusliikkeen sytyttäjä Rudolf Steiner kehitti 1910-luvulla - lukuisten muiden töidensä ohessa - uuden liikuntataiteen. Tämä tapahtui erään tanssitaiteesta kiinnostuneen nuoren tytön pyynnöstä.  Uusi taidemuoto sai nimekseen eurytmia (kaunis rytmi). Modernin vihityn läheinen ystävä Marie von Sivers otti sittemmin eurytmian kehittämisen ja eteenpäinviemisen sydämenasiakseen.

Uusi tanssitaide pyrki ilmentämään ihmisen ja maailman eläviä henkissielullisia sisältöjä ihmiskehon tietoisesti hallittujen liikkeiden avulla. Pysähtymätön henkisten lakien alainen liike ja muotoja luova virtaavuus, joka Kaikkeudessa koko ajan vallitsee tuodaan eurytmistisessa liikunnassa aistein havaittavaan rytmisesti elävään ja liikehtivään muotoon. Tässä käsittämättömän valtavassa elämänvirrassahan me ihmiset ja fyysisille aisteillemme ilmenevä luomakunta jatkuvasti elämme: "panta rhei", kaikki virtaa väitti jo suuri Herakleitos Hämärä aikoinaan. Yksittäisten luontokappaleitten elämä on kuitenkin aineellisella olemisen tasolla vielä aivan unenomaista ja tyystin vailla kykyä käsittää omaa olemuksellisuutta. Ihmistajunnassa luonnon tiedoton elämä vihdoin herää - tai ainakin saattaa herätä - ajattelevaan itsetietoisuuteen omasta olemisesta. Käsittääkseni juuri eurytmia tarjoaa erään erinomaisen taiteellisen tietoisuustien tähän jatkuvasti pulppuavaan, virtaavasti liikkuvaan ja itseään luovasti muuntavaan kaikkialliseen elämänolemukseen.

Kaunisrytmi sai suopean vastaanoton ja on osoittautunut vuosikymmenten saatossa elinvoimaiseksi taidemuodoksi. Eurytmiakouluja on nykyään eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvalloissa. Suomen eurytmiakoulu on Helsingissä. Routaisella niemellämme työskentelee kolmisenkymmentä eurytmian opettajaa. (tilanne siis 1988, toim.huom.) Näyttää siltä että kiinnostus tätä taidemuotoa - kuten myös antroposofiaa - kohtaan kasvaa jatkuvasti. Läheskään kaikkia eurytmian mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty. Uskon, että tämän kokonaisvaltaisen taidetanssin läpilyönti laajempaan tietoisuuteen tapahtuu vasta tulevaisuudessa.

Anja Riska aloitti eurytmian opettamisen Tampereella syksyllä 1985. Innokkaat tamperelaiset harrastajaeurytmistit ovat antaneet tämän vuoden (1987-88) kuluessa parikin aika mukavasti onnistunutta julkista eurytmiaesitystä. Allekirjoittanut on myös osallistunut joillekin Anjan alkeiskursseille (näyttämölle on kuitenkin matkaa ainakin muutama vuosi). Innostuin, kiinnostuin ja ryhdyin kyselemään. Tämä haastattelu on eurytmian tekemisen äärellä syntyneiden lukuisten kysymysten, pohdiskelujen ja keskustelujen tulos. Viehättävä tietoisuustaiteilija ja laulava eurytmisti puhuu nyt eurytmian avoimista salaisuuksista.

teatteri Universum,  jouluk. 2017

Mikä sai sinut kiinnostumaan ja innostumaan eurytmiasta?

Anja: "Liikuntataide on lapsuudesta saakka ollut minulle läheistä. Olen opiskellut laulua ja musiikkia,ollut kiinnostunut näyttämötaiteesta ja tutustunut antroposofiaan. Eurytmiassa nämä kaikki elementit yhdistyvät, joten ei liene ihme. että ajan mittaan tunsin eurytmian omaksi alakseni (laulun ohella). Lämpenin sille kuitenkin hyvin hitaasti, sillä eurytmia jonka näin ja koin steinerpedagogiikan opiskelun aikana, puhutteli hyvin harvoin. Se oli mielestäni enemmän tieteellistä, ajatuksellista, kuin taiteellista, elämyksellistä. Meninkin eurytmiakouluun ottaakseni selvää. mikä mysteeri siinä on takana jota en tajua, joka saa aikaan sen, että eurytmia on näyttämöllä useimmiten niin mitään sanomatonta "perpetum mobilea"että se minkä välittömästi kuuli musiikista ja puheesta ei näkynyt. Ja huomasin että eurytmiakursseilla eurytmian tekemisestä useimmiten puuttui liikunnan ilo. Onneksi osuin eurytmiakouluun jonka avut ovat sen taiteellisuudessa, nimittäin Stuttgartin kouluun. Nyt jälkeenpäin voin sanoa, että olen todellakin oppinut ymmärtämään eurytmiasta sellaista, jota ennen opiskeluani en nähnyt. Se liittyy liikkeiden eteeriseen laadullisuuteen. Kuitenkin samalla olen sitä mieltä. että edellä sanotuissa arvosteluissa edelleen perää."

Opiskelit 4 vuotta laulua ja eurytmiaa Stuttgartissa. Millaista opiskelun arki oli ja miten sopeuduit saksalaiseen miljööseen?

Anja: "Sopeutumisvaikeuksia ei ollut lainkaan, sillä se mitä opiskelin, se maailma, joka vähitellen avautui sekä eurytmiassa että laulussa, otti minut täysin valtoihinsa. Se kantoi kaikkien käytännön vaikeuksien yli, joita ei puutu siltä, joka muuttaa 5-vuotiaan lapsen kanssa yksin vieraaseen maahan. Siellä ei ollut mummoa, tätiä tai kummia lapsenvahtina tuuraamassa."

"Rahaa olin säästänyt ennen Saksaan muuttoa niin, että olisin Suomessa elänyt sillä poikani kanssa 2 vuotta mutta silloin oli näiden maiden rahojen ja elinkustannusten suhde sellainen, että rahat riittivät vain vuodeksi. Ensimmäisen opintovuoden jälkeen aloin saada Saksasta stipendejä ja opintolainaa, joten pärjäsin. - Sivumennen sanoen, Suomesta en ole koskaan saanut minkäänlaista opintotukea aikaisempia steinerpedagogisia tai myöhempiä taiteellisia opintojani varten. Tämän sanon rohkaistakseni nuoria ja miksei vanhojakin lähtemään ulkomaille opiskelemaan."

Marjattakoulu, tammikuu 2015.

"On olemassa säveleurytmiaa ja äänne-eurytmiaa. Miten ne eroavat toisistaan?"

Anja: "Niinkuin musiikki ja puhe eroavat toisistaan. Säveleurytmiassa yritetään ilmentää uskollisesti musiikin kaikkia eri elementtejä. Rytmiä,intervalleja, säveliä,sointuja. melodioita, dynaamisia vaihteluita. tunnelmia. Yritetään mennä hyvin syvälle musiikkiin,. jotta saataisiin esille ne liikkeet ja eleet. jotka musiikissa piilevät. Äänne-eurytmiassa tehdään liikkeitä sanojen sisältöjen, tunnelmien ja äänteiden mukaan. Jokaisella konsonantilla ja vokaalilla on oma eleensä.Jokainen äänne on aivan oma maailmansa, äänteillä on yksilöllinen sisältönsä."

"Lyhyesti sanottuna: eurytmia on näkyvää musiikkia tai näkyvää puhetta. Musiikki ja puhe ovat aina liikettä, musiikki ensisijaisesti virtaavaa, puhe puolestaan muotoavaa liikettä. Kaikki minkä kuulemme on SILLÄ HETKELLÄ tapahtuvaa liikettä. Sen sijaan se minkä näemme valmiiksi luotuna maailmana ympärillämme on jähmettynytää liikettä, sillä se on liikkeestä syntynyt. Mikä on ihmiskäden tekemää, takomaa, mikä Luojan käden muotoamaa. Nämä kaikessa olevaisessa piilevät liikkeet, muotoavat voimat eurytmia tekee näkyväksi. Eurytmia ikäänkuin vapauttaa maailman lumouksestaan ja se alkaa puhua itsestään enemmän."

"Muinaisajan ihmiset kokivat välittömästi nämä muotoavat voimat. Kun puhekieli syntyi, nämä esineissä ja asioissa piilevät määräsivät syntyvän sanan muodon. Ei ole sattumanvaraista, että se taivaalla välähtävä siksak -muotoinen sai nimekseen salama tai luonnossa kasvava korkea kapea sai nimekseen puu. Jos joku toinen sanoo samasta käsitteestä baum, niin hän varmaankin on kotoisin sellaisesta maailmankolkasta, jossa kasvaa enemmän reheviä lehteviä tuuhealatvuksisia lehtipuita (esim. tammia tai pyökkejä) kuin meillä jossa havupuut ovat valtapuuna."

"Äänielimissä nämä liikkeet ovat jäljellä. Niissä tapahtuvan liikkeen seurauksena ilmenevät sanat ja puhe. Ennenkuin puhekieli kehittyi, ihminen ilmaisi itseään koko olemuksellaan, liikkein, jotka olivat yhtä luovien maailman muoto."

teatteri Universum jouluk. 2017

No tekivätkö entisajan ihmiset sitten eurytmiaa ikäänkuin luonnostaan?

Anja: "Niin, edellä oleva selittelyni johtaa luonnostaan tuohon kysymykseen. Ja varmasti on niin, että se tapa, jolla muinainen ihminen ennen puhekieltä ilmaisi asioita, on sukua eurytmian tekemiselle. Kuitenkaan ei mikään taakse jätetty seikka palaa sellaisenaan, sillä välissä on ihmiskunnassa tapahtunut kehitys. Se valtava tietoisuuden kehitys, tietoisen minuuden kehitys, mikä noista ajoista lähtien on tapahtunut, erottaa miedät siitä. Jotta tämä kehitys olisi päässyt tapahtumaan, ihminen erkani ympärillä vaikuttavista voimista ja toisista ihmisistä, hän yksilöityi. Minätietoisuuden kehittymiseksi keho kovettui ja siten erotti meidät ympäröivästä. Yliaististen voimien havaintokyky menetettiin. Mutta orpoudessaan ihmisessä syntyi kaipuu näiden voimien yhteyteen. Nyt vasta syntyi taide sanan varsinaisessa merkityksessä. Taide luo sillan henkiseen, yliaistilliseen. Se on siis ihmisen tietoisen pyrkimisen tulosta."

"Pinnallisesti katsottaessa voidaan vanhimpien aikojen esteettisiltä näyttäviä teoksia pitää taiteena, mutta todelliseen taidekäsitykseen tulee lisäksi se piirre, että kun ihminen luo minuudestaan käsin, hän on mukana luomistapahtumassa. Hän ei ammenna pelkästään luonnonvoimista."

Eurytmiaan kätkeytyy selvästikin valtavat terapeuttiset mahdollisuudet. Tämä taidetanssi tarjoaa ihmiselle hieman toisenlaatuisia virikkeitä kuin nämä tunnetummat ja perinteisemmät tanssit. Heinrich Koebelin tavoin voimme sanoa, että eurytmia tuo välitöntä parannusta siihen sairauteen, joka ilmenee negaatioina ihmisten välillä. Mutta mihin eurytmian parantavat vaikutukset sitten perustuvat?

Anja: "Eurytmia elävöittää ja vahvistaa ihmisessä olevia eteerisiä voimavaroja, jotka ovat fyysisen ruumiin rakentajia ja ylläpitäjiä. Terapiassa näitä parantavia voimavaikutuksia käytetään hyväksi. Ja kyllä eurytmia elävöittää myös sielun ja hengen voimia. Tunne-elämä tulee tasapainoisemmaksi ja myös ajattelu, ymmärrys, voi tulla elävämmäksi ja liikkuvammaksi. Eurytmia saattaa siten helpottaa piintyneistä mielipiteistä ja lukkiutuneista ajatuksista vapautumista."

Mikä Taivaan lahja pellon kyisen kyntäjälle! Eikä mitään kurttuista ähryilyä lihaksien, rautojen ja proteiinitablettien kanssa, vaan ennenmuuta taiteellisesti luovaaa työskentelyä sisäisen ja ulkoisen maailman välisen dynaamisen lämpötasapainon aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Nykyaikaista henkiaineellista bodybuildingia sanan parhaimmassa ja syvimmässä merkityksessä!

Vuoden 1984 loppupuolella hentoinen mutta sangen päättäväinen ja tarmokas Riska kokosi Stuttgartissa saksalaissuomalaisen eurytmiaryhmän (9 saksalaista ja 3 suomalaista eurytmistia). Vajaan puolen vuoden intensiivisen harjoittelun tuloksena syntyi puolitoista tuntia kestänyt Kalevala -aiheinen eurytmiaesitys. Ryhmä esiintyi Länsi-Saksassa 7 kertaa. Suomessa tämä merkittävä pioneerityö nähtiin suurten järjestelyvaikeuksien takia vain kerran, Jyväskylän Kalevala -kongressissa kesällä 1985.

Anjan mukaan sekä saksalaiset esiintyjät että yleisö pystyivät eläytymään Kalevalan tapahtumiin hyvin, vaikka koko esitys tapahtui suomen kielellä.

Anja:"Kalevalan kieli on alkuvoimaisen ilmaisevaa. Se on äänteiltään aitoa muotovoimakieltä. Eurytmian kannalta on tärkeätä oivaltaa, kuinka Kalevalan sisältö elävöityy sanojen ja äänteiden avulla. Jos nämä elävöittävät tekijät jättää pois, menettää paljon."

Menettää Kalevalan!

Anja: "Kyllä. Sen huomaa kun kuulee luettavan Kalevalaa jollain vieraalla kielellä. Sen alkuvoimaisuus ei tule silloin niin esille."

Kertoisitko haastattelun lopuksi oman käsityksesi suomalaisen eurytmian tilasta. Onko kauniilla rytmillä tulevaisuutta tässä soiden, roudan ja naapurikateuden kylmässä ja pimeässä Pohjolassa?

Anja: "Eurytmia ylipäänsä on kehityksensä alkutaipaleella. Ihmisten kyvyt tälla alalla tulevat kasvamaan ennalta arvaamattomaan kukoistukseen. Mutta se kestää vielä monta sukupolvea. Sen kokee jokainen eurytmisti, joka vaivalloisesti nuoteista katsoo, mikä sävel milloinkin soi, eikä esim. kuule että nyt soi näin (e-sävelen ele käsillä). Voin kuvitella, että joskus hamassa tulevaisuudessa ei tarvita edes soivaa musiikkia tai kuuluvaa puhetta tukena, vaan eleet ja liikkeet puhuvat katsojille välittömästi soivuuden ja sen kaikki eri vivahteet ja laadullisuudet."

"Epävarmuus näinkin uutta taidetta tehtäessä ilmenee dogmaatti- suudessa, siinä, että pitäydytään hyvin jäykästi kirjoitetuissa ohjeissa ja annetaan sen kahlita luovuutta ja elävyyttä. Sitä rikkautta, mikä taiteissa on, ei voi mitenkään panna ohjeina kansien väliin. Steiner kehotti eurytmian oppilaitaan aina etsimään, kokemaan, eläytymään, löytämään."

Vantaan Steinerkoulu helmik.2016

"Ennenkaikkea pitäisi eurytmistien enemmän keskittyä välittömään kuuntelemiseen, ei tuoda tiedoistaan sitä kulloinkin tehtävää liikettä vaan lähteä välittömästi musiikin tai puheen kuuntelemisesta. Sillä se tieto, mikä kullakin päässään on, on niin paljon harmaampi, jäykempi, liikkumattomampi, köyhempi, elottomampi kuin se laatu mikä sillä hetkellä tilassa liikkuu. Ja ennekaikkea sillä mikä kuuluu, on liikkeen virtaavuden laatu, ja sen pitäisi antaa soljua välittömästi myös eurytmiaa tekevän jäseniin."

"Eräässä aikaisemmassa vastauksessani mainitsin jotain älyllisyyden kovettamasta kehosta. Suomalaisilla ei nähdäkseni ole älyllisen sivistyksen vaikutus mennyt vielä niin pitkälle. Mutta on paljon tekijöitä teknismaterialistisessa kasvuympäristössä Suomessakin, jotka vaikuttavat että täälläkin oikea ryhti ja luonnollinen liike ilman milloin missäkin olevia jännityksiä on nuortenkin parissa jo harvinaisuus. Tilanne pahenee vuosi vuodelta kiihtyvässä tahdissa. Jos vaikka onkin niin että yhdellä ja toisella taholla on herätty pohdiskelemaan materialististeknisen maailmanmenon haittoja ja ruvettu avautumaan nk. pehmeille arvoille, on siitä vielä pitkä matka käytännön johtopäätöksiin ja käytännön toimiin. Niin kauan tekevät epäinhimilliset kasvutekijät hallaansa, päivä päivältä, vuosi vuodelta. En tässä nyt puutu tarkemmin siihen, mitä nuo epäinhimilliset ympäristötekijät ovat. Sanon vain että on suomalaisten onni että heillä on vielä niin paljon tervettä ja voimakasta luontoa ympärillään ja että se saa olla ihmisten tiedostamattakin yksi kasvutekijä. Tämä jarruttaa edellämainittua kehitystä."

"On meillä sitten ollut sielullisesti ja fyysisesti terve elinympäristö tai ei, mikä kyllä heijastuu liikkeissämme, asennoissamme, ryhdissämme, työtä täytyy joka tapauksessa tehdä ja eurytmiaa harjoittaa! Kehommehan on joka tapauksessa luonnostaan raskas, kömpelö, karkea, jäykkä instrumentti musiikin ja puheen aineettoman herkkiä laadullisuuksia ilmaisemaan."

"Eurytmian mahdollisuudet vaikuttaa Suomen kansan parissa riippuvat myös sen saamasta vastaanotosta. Epäilenpä, että pitkä koulutus aistien herkistämiseksi olisi tarpeen ennenkuin eurytmian voittokulku olisi mahdollinen. Ajatelkaa, mitä aisteille tapahtuu päivittäin, mitä silmä kokee kuvaruudun ääressä, mitä korva discossa! Kummastakin puuttuu elämän elementti. Sen jonka näet tai kuulet ei ole elävänä läsnä, se mistä ääni lähtee, hänen ääntään et saa sellaisenaan kuulla vaikka hän discossa olisikin läsnä laulajana."

"Vähitellen katoavat aistit sen laadullisuuden havaitsemiseen ja kokemiseen, jota eurytmiassa ja esim. uudessa "äänen vapauttamisen laulukoulussa" vaalitaan ja kehitetään. Yhä useammin tarjotaan myös taiteeksi kutsutussa tapahtumassa voimakkaita ulkoisia sensaatioita ja aistiärsykkeitä. Mutta joskus tulee silläkin tiellä raja vastaan. Silloin voisi suunta kääntyä ulottuvuuksiin, joissa on substanssia, elämän leipää. Sitä ihminen kuitenkin pohjimmiltaan kaipaa ja sillä on terapeuttiset mahdollisuudet parantaa hänet tämän ajan sairaudesta."                          
  
EURYTMIAKUVIA VUOSIEN VARRELTA:

               https://ariharmanen.kuvat.fi/kuvat/EURYTMIA/